Pentti on 82-vuotias leski ja asuu omakotitalossa, jonka on itse rakentanut. Hyvin hän on pärjännyt ja omaiset ovat käyneet auttamassa, jos apua on tarvittu. Pari päivää sitten Pentille sattui kotona ikävä tapaturma. Hän kompastui rappusissa, satutti kätensä ja ranteessa todettiin murtuma, joka jouduttiin kipsaamaan.
Nyt Pentti ei selviä päivittäisistä toimistaan vaan tarvitsee apua henkilökohtaiseen hygieniaan, kaupassa käyntiin sekä pienimuotoiseen kodin siivoukseen ja taloustöihin. Hänellä on insuliinihoitoinen kakkostyypin diabetes, eikä insuliinin pistäminen yhdellä kädellä onnistu.
Pentti otti yhteyttä Oriveden Lääkäriasemalle ja teimme hoito- ja palvelusuunnitelman yhteistyössä lääkärin, Pentin ja omaisten kanssa. Kotihoidon tarve on ainakin alkuun päivittäistä, kaksi-kolme tuntia kerrallaan. Toteutamme kuntouttavaa kotihoitoa ja Pentti osallistuu askareisiin oman toimintakykynsä mukaan. Omaiset käyvät viikonloppuna katsomassa, että kaikki on kunnossa. Sovimme samalla, että fysioterapeutti tekee kotikäynnin ja katsoo, millaisia muutostöitä olisi tarpeen tehdä ja apuvälineitä hankkia, että mahdollisilta onnettomuuksilta jatkossa vältyttäisiin.
”Käyn Pentin luona joka aamu. Autan pukeutumisessa ja aamiaisen laitossa, mittaan verensokerin sekä annan aamuinsuliinin ja Pentti ottaa itse muut aamulääkkeet. Nyt seurataan verenpainettakin, ettei ainakaan liian alhaisten paineiden takia enää huimaa ja kaadu. Aamupäivän touhut meillä vaihtelevat. Yhtenä aamuna autan häntä suihkussa käynnissä, toisena päivänä ulkoilemme ja käymme kaupassa. Jonakin päivänä saatamme vain istua tuvassa ja rupatella niitä näitä, ihmettelemme maailmanmenoa. Laitan ruokaa -Pentin lempiruokia, hän saa toivoa mitä laitetaan, tiskaan ja teen pieniä kodinhoidollisia töitä. Pyykinpesua on pari kertaa viikossa.
Pentti odottaa käyntiäni joka aamu kovasti. Hänelle on muodostunut siitä iloinen päivän aloitus. Käyntini ihan selvästi lievittää myös Pentin yksinäisyyttä. Hän on kovasti piristynyt sitten ensi tapaamisestamme, vaikka kättä vielä särkee ja haaveri harmittaa.
Uskon, että kipsin poiston jälkeen yhteistyömme jatkuu edelleen, ehkä vähemmillä viikkokäynneillä ja ihan sen mukaan miten paljon Pentti apua tarvitsee.” -Lähihoitaja Satu
Katso myös